Image
resilienssivalmentaja | puhuja | kirjailija

Image


resilienssi-
valmentaja
puhuja
kirjailija

”Elämä ei aina mene niin kuin sitä itse suunnittelee.
Monet elämän muutokset, kriisit ja yllättävät tilanteet
koettelevat ihmismieltä ja nostattavat pintaan
monenlaisia tunteita.

Ennen kaikkea ne haastavat tapaamme katsoa
kohti tulevaa.”

Yritysvalmennus


Image

Yksilövalmennus


Image

Puhujaksi


Image
Image

Tyytyväisiltä asiakkailta



"Hyviä harjoituksia. Kouluttajan tapa puhua oli mielenkiintoinen ja koulutusta oli helppo seurata. Ehdottomasti suosittelisin tätä muillekin organisaatiossamme."
"Rautainen ammattilainen työssään; ilo kuunnella!"
"Loistava vetäjä tapahtumassa, kiinnostavat sisällöt ja hyvät ryhmätyöt. Tästä sai aidosti eväitä arkeen työpaikalla. Vetäjä oli harvinaisen vilpitön, läsnäoleva ja provosoitumaton henkilö. Mielelläni olisin hänen koulutuksessaan uudestaankin."
"Viimeinkin konkreettisia harjoituksia resilienssiä koskien ja yksityiskohtaisempaa tietoa aiheesta, kiitos! Sain tästä monta hyvää sovellettavaa työkalua omaan työhön ja paljon ajateltavaa."
"Puhuja oli asiantunteva ja selkeä, ja aihe hyvin ajankohtainen ja tärkeä organisaatiolle. Lisää tällaista!"

Esiintymisiä




Lue blogini
täältä


Image

Inspiroiva tositarina
selviytymisestä ja elämän
merkityksellisyydestä.


Kuvittele, että päällesi putoaisi lentokone, kasvosi
ja kehosi palaisivat kauttaaltaan, menettäisit
työkykysi ja avioliittosi kariutuisi. Miten selviäisit?


Tilaa kirja


Image

Kirja on tilattavissa useimmista isoista verkkokirjakaupoista.

”Sillä on väliä, minkälaisille
ajatuksille elämässään
antaa tilaa ja kuinka erilaisia
tunteita osaa kohdata ja
käsitellä.”

Seuraa somessa




Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
10 tuntia sitten

✨ Pieni muistutus taukojen tärkeydestä.

Harvard Business Reviewn uutiskirjeessä sattui sopivasti olemaan muutamia vinkkejä liittyen taukoihin työpäivän ohessa. Tauot ovat niin tärkeitä ja jäävät niin helposti kiireen keskellä pitämättä, että haluan ehdottomasti jakaa nämä vinkit myös täällä!

✨ Energian ohjaaminen oikeisiin asioihin auttaa meitä olemaan tuotteliaampia. Näin käytät aikaasi myös paremmin. Taukojen pitämisestä olisi siis hyvä tehdä tapa.

Jos teet tietotyötä näytön ääressä ja sinulla on paljon tapaamisia työpäivän aikana, suosittelen blokkaamaan kokonaan oman ajan sähköpostiin tai pikaviestikanaviin tulleisiin viesteihin vastaamiselle. Usein nimittäin käy niin, että vastaamme viesteihin ja meileihin tapaamisten välissä. Pidä sen sijaan pieni tauko, vaikka vain muutama minuutti. Varaa aikaa kalenterista vain viesteille, jolloin niihin vastaaminen ei syö taukojasi.

Aikatauluta taukoja kalenteriisi pitkin päivää. Itselläni on kiireisinä päivinä käytössä muistutukset, jolloin en voi olla näkemättä aikomustani.
... Näytä enemmänNäytä vähemmän

✨ Pieni muistutus taukojen tärkeydestä. 

Harvard Business Reviewn uutiskirjeessä sattui sopivasti olemaan muutamia vinkkejä liittyen taukoihin työpäivän ohessa. Tauot ovat niin tärkeitä ja jäävät niin helposti kiireen keskellä pitämättä, että haluan ehdottomasti jakaa nämä vinkit myös täällä!

✨ Energian ohjaaminen oikeisiin asioihin auttaa meitä olemaan tuotteliaampia. Näin käytät aikaasi myös paremmin. Taukojen pitämisestä olisi siis hyvä tehdä tapa. 

Jos teet tietotyötä näytön ääressä ja sinulla on paljon tapaamisia työpäivän aikana, suosittelen blokkaamaan kokonaan oman ajan sähköpostiin tai pikaviestikanaviin tulleisiin viesteihin vastaamiselle. Usein nimittäin käy niin, että vastaamme viesteihin ja meileihin tapaamisten välissä. Pidä sen sijaan pieni tauko, vaikka vain muutama minuutti. Varaa aikaa kalenterista vain viesteille, jolloin niihin vastaaminen ei syö taukojasi. 

Aikatauluta taukoja kalenteriisi pitkin päivää. Itselläni on kiireisinä päivinä käytössä muistutukset, jolloin en voi olla näkemättä aikomustani.

Kommentoi Facebookissa

Samoja asioita olen viime aikoina tullut miettineeksi erityisesti seuratessani puolisoni työpäiviä.. Teams teamsin perään, hypätään suoraan kokouksesta toiseen ja tauot kyllä todella lyhyet tai kokonaan olemattomat. Aivan älytön (ja tutkimusnäyttön vastainen) ajatus, että kenenkään ajatus säilyisi kirkkaana tai ainakaan tulisi uusia ideoita. Olen vahvasti etä- ja hybridityön kannalla monessa kohdin, mutta pelisäännöt ja maalaisjärkikin vaikuttaa vielä puuttuvan ainakin osassa organisaatioista.

1 päivä sitten

Yksi valmennusteni kantavista teemoista on ratkaisukeskeisyys, joka on myös resilienssin keskeinen osatekijä.

𝙍𝙚𝙨𝙞𝙡𝙞𝙚𝙣𝙨𝙨𝙞𝙨𝙨𝙖̈ 𝙚𝙡𝙞 𝙢𝙪𝙪𝙩𝙤𝙨𝙠𝙮𝙠𝙮𝙞𝙨𝙮𝙮𝙙𝙚𝙨𝙨𝙖̈ 𝙚𝙞 𝙤𝙡𝙚 𝙠𝙮𝙨𝙚 𝙫𝙖𝙞𝙣 𝙖𝙨𝙞𝙤𝙞𝙝𝙞𝙣 𝙟𝙖 𝙩𝙞𝙡𝙖𝙣𝙩𝙚𝙞𝙨𝙞𝙞𝙣 𝙧𝙚𝙖𝙜𝙤𝙞𝙣𝙣𝙞𝙨𝙩𝙖, 𝙫𝙖𝙖𝙣 𝙢𝙮𝙤̈𝙨 𝙚𝙧𝙞𝙡𝙖𝙞𝙨𝙩𝙚𝙣 𝙫𝙖𝙞𝙝𝙩𝙤𝙚𝙝𝙩𝙤𝙟𝙚𝙣 𝙚𝙣𝙣𝙖𝙠𝙤𝙞𝙣𝙣𝙞𝙨𝙩𝙖 𝙟𝙖 𝙧𝙖𝙩𝙠𝙖𝙞𝙨𝙪𝙟𝙚𝙣 𝙣𝙖̈𝙠𝙚𝙢𝙞𝙨𝙚𝙨𝙩𝙖̈.

Resilientti ihminen suhtautuu avoimesti elämän tuomiin uusiin haasteisiin ja menee niitä kohti, vaikkei hänellä välttämättä olisi ennakkoon mitään takeita onnistumisesta.

Ratkaisukeskeisyyden ansiosta emme keskity vain mahdollisiin ongelmiin, vaan näemme haasteet myös mahdollisuuksina kehittyä ja oppia.

Näin voimme peilata taaksepäin ja nähdä siellä edistysaskeleita ja voimavaroja, jotka ovat auttaneet aiemminkin eteenpäin. Uusien kokemuksien kohtaamista värittää tällöin realistinen optimismi.

Ratkaisukeskeinen ajattelutapa ja etenkin kuuntelu on kaikenlaisissa kohtaamisissa tärkeää. Erityisesti tämä pitää paikkansa valmennustapaamisissa, sillä valmentajan tehtävänä ei ole neuvoa asiakastaan tekemään tietynlaisia ratkaisuja. Sopivilla harjoituksilla ja kysymyksillä valmennettava pikemminkin pääsee neuvomaan itse itseään ja löytämään oman tapansa edetä.

Aktiivisella kuuntelulla ja olemalla aidosti läsnä voimme myös ystävinä ja perheenjäseninä esittää toiselle avaavia kysymyksiä, joiden kautta hän voi oivaltaa jotain itselleen tärkeää. Tähän perustuu myös valmennusfilosofiani, sillä uskon, että jokaisesta meistä löytyy valtavasti viisautta ja voimavaroja löytää ne meille parhaat ratkaisut, kun oivallukset vain saavat tilaa tulla esiin. ✨
... Näytä enemmänNäytä vähemmän

Yksi valmennusteni kantavista teemoista on ratkaisukeskeisyys, joka on myös resilienssin keskeinen osatekijä.

𝙍𝙚𝙨𝙞𝙡𝙞𝙚𝙣𝙨𝙨𝙞𝙨𝙨𝙖̈ 𝙚𝙡𝙞 𝙢𝙪𝙪𝙩𝙤𝙨𝙠𝙮𝙠𝙮𝙞𝙨𝙮𝙮𝙙𝙚𝙨𝙨𝙖̈ 𝙚𝙞 𝙤𝙡𝙚 𝙠𝙮𝙨𝙚 𝙫𝙖𝙞𝙣 𝙖𝙨𝙞𝙤𝙞𝙝𝙞𝙣 𝙟𝙖 𝙩𝙞𝙡𝙖𝙣𝙩𝙚𝙞𝙨𝙞𝙞𝙣 𝙧𝙚𝙖𝙜𝙤𝙞𝙣𝙣𝙞𝙨𝙩𝙖, 𝙫𝙖𝙖𝙣 𝙢𝙮𝙤̈𝙨 𝙚𝙧𝙞𝙡𝙖𝙞𝙨𝙩𝙚𝙣 𝙫𝙖𝙞𝙝𝙩𝙤𝙚𝙝𝙩𝙤𝙟𝙚𝙣 𝙚𝙣𝙣𝙖𝙠𝙤𝙞𝙣𝙣𝙞𝙨𝙩𝙖 𝙟𝙖 𝙧𝙖𝙩𝙠𝙖𝙞𝙨𝙪𝙟𝙚𝙣 𝙣𝙖̈𝙠𝙚𝙢𝙞𝙨𝙚𝙨𝙩𝙖̈. 

Resilientti ihminen suhtautuu avoimesti elämän tuomiin uusiin haasteisiin ja menee niitä kohti, vaikkei hänellä välttämättä olisi ennakkoon mitään takeita onnistumisesta. 

Ratkaisukeskeisyyden ansiosta emme keskity vain mahdollisiin ongelmiin, vaan näemme haasteet myös mahdollisuuksina kehittyä ja oppia.

Näin voimme peilata taaksepäin ja nähdä siellä edistysaskeleita ja voimavaroja, jotka ovat auttaneet aiemminkin eteenpäin. Uusien kokemuksien kohtaamista värittää tällöin realistinen optimismi.

Ratkaisukeskeinen ajattelutapa ja etenkin kuuntelu on kaikenlaisissa kohtaamisissa tärkeää. Erityisesti tämä pitää paikkansa valmennustapaamisissa, sillä valmentajan tehtävänä ei ole neuvoa asiakastaan tekemään tietynlaisia ratkaisuja. Sopivilla harjoituksilla ja kysymyksillä valmennettava pikemminkin pääsee neuvomaan itse itseään ja löytämään oman tapansa edetä.  

Aktiivisella kuuntelulla ja olemalla aidosti läsnä voimme myös ystävinä ja perheenjäseninä esittää toiselle avaavia kysymyksiä, joiden kautta hän voi oivaltaa jotain itselleen tärkeää. Tähän perustuu myös valmennusfilosofiani, sillä uskon, että jokaisesta meistä löytyy valtavasti viisautta ja voimavaroja löytää ne meille parhaat ratkaisut, kun oivallukset vain saavat tilaa tulla esiin. ✨
2 päivää sitten

Käyn paljon valmentamassa erilaisissa organisaatioissa ja yksi teema, mistä paljon puhutaan, on hybridityöskentely. Aihe liittyy kiinteästi työyhteisön resilienssiin luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden kautta.

Monissa organisaaioissa hybridityöskentely oli arkipäivää jo aiemmin, mutta viimeistään pandemiavuodet saivat käytännön yleistymään etenkin asiantuntijatyössä. Nopeassa muutoksessa ei välttämättä ehditty muodostaa erityisiä pelisääntöjä siitä, miten nyt toimitaan. Niinpä monin paikoin myös hybridityöskentelyä leimaavat erilaiset kirjoittamattomat säännöt, aivan kuten läsnätyössä.

Harvard Business Review'ssa oli taannoin hyvää pohdintaa siitä, että olisiko kirjoittamattomat säännöt kuitenkin mahdollista kirjoittaa auki ja näkyviksi kaikille. Hybridityön yleistyttyä olisi hyvä, että kaikki tietävät mikä on ok. Yhdelle happihyppely kesken kiireisen työpäivän voi olla osa normaalia päivää, kun taas osa tiimiläisistä voi olla siinä uskossa, ettei se ole sallittua.

Nämä voivat kenties tuntua pieniltä asioilta, mutta voivat aiheuttaa turhaa stressiä, jos niistä ei puhuta suoraan. Tietoisuus pelisäännöistä on tärkeää etenkin silloin, kun tiimissä on uusia ihmisiä.

Kirjassa “No Hard Feelings: The Secret Power of Embracing Emotions at Work” on kirjailija Giles Turnbullilta poimittu idea, joka mielestäni toimisi varsin monissa organisaatioissa. Turnbull itse oli pioneerina omalla työpaikallaan listaamassa asioita, jotka olivat tärkeitä tietää.

Tässä muutama esimerkki hänen listastaan:

“𝙊𝙣 𝙤𝙠:
📍 Sanoa, että et ymmärrä
📍 Että et tiedä kaikkea
📍 Että on myös rauhallisia päiviä
📍 Kysyä miksi ja miksi ei
📍 Pyytää johtoa korjaamaan jokin asia.“

Jos voisit kirjoittaa listan sinulle itsestäänselvistä asioista omalla työpaikallasi, mitä ne olisivat?

Vaikka olisitkin ollut pidempään samassa työpaikassa, on tällaiset asiat hyvä pitää mielessä ja kaikkien saatavilla. Listoja voi miettiä liittyen eri tilanteisiin, kuten etäkokouksiin, toimistossa työskentelemiseen tai joustaviin työaikoihin.

Digitaalisen vuorovaikutuksen suhteen on pelisääntöjä hyvä miettiä luottamuksen rakentamisesta käsin, sillä se ei etänä ole aivan helppoa. Itse ajattelen, että monet sellaiset inhimilliset tekijät, kuten vaikkapa lapsen tai lemmikin vilahtaminen ruudulla etätapaamisen aikana ruudulla, ovat omiaan lisäämään emotionaalista luottamusta. Vastaavasti on tärkeää sopia, milloin pidetään video tai mikrofoni päällä ja milloin poissa, osallistutaanko keskusteluun chatissa vai puhuen jne.

Tämähän ei toki koske vain organisaatioita, vaan myös näin yksinyrittäjänä pohdin, että vastaava lista voisi tehdä minullekin ihan hyvää 🙂 Helposti sitä kokee huonoa omaatuntoa asioista aivan turhaan. Varsinkin hiljaiset päivät ovat sellaisia, joista kannattaa nauttia, koska joinain päivinä taas hommia olisi liikaakin.
... Näytä enemmänNäytä vähemmän

Käyn paljon valmentamassa erilaisissa organisaatioissa ja yksi teema, mistä paljon puhutaan, on hybridityöskentely. Aihe liittyy kiinteästi työyhteisön resilienssiin luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden kautta.

Monissa organisaaioissa hybridityöskentely oli arkipäivää jo aiemmin, mutta viimeistään pandemiavuodet saivat käytännön yleistymään etenkin asiantuntijatyössä. Nopeassa muutoksessa ei välttämättä ehditty muodostaa erityisiä pelisääntöjä siitä, miten nyt toimitaan. Niinpä monin paikoin myös hybridityöskentelyä leimaavat erilaiset kirjoittamattomat säännöt, aivan kuten läsnätyössä. 

Harvard Business Reviewssa oli taannoin hyvää pohdintaa siitä, että olisiko kirjoittamattomat säännöt kuitenkin mahdollista kirjoittaa auki ja näkyviksi kaikille. Hybridityön yleistyttyä olisi hyvä, että kaikki tietävät mikä on ok. Yhdelle happihyppely kesken kiireisen työpäivän voi olla osa normaalia päivää, kun taas osa tiimiläisistä voi olla siinä uskossa, ettei se ole sallittua. 

Nämä voivat kenties tuntua pieniltä asioilta, mutta voivat aiheuttaa turhaa stressiä, jos niistä ei puhuta suoraan. Tietoisuus pelisäännöistä on tärkeää etenkin silloin, kun tiimissä on uusia ihmisiä. 

Kirjassa “No Hard Feelings: The Secret Power of Embracing Emotions at Work” on kirjailija Giles Turnbullilta poimittu idea, joka mielestäni toimisi varsin monissa organisaatioissa. Turnbull itse oli pioneerina omalla työpaikallaan listaamassa asioita, jotka olivat tärkeitä tietää.

Tässä muutama esimerkki hänen listastaan: 

“𝙊𝙣 𝙤𝙠:
📍 Sanoa, että et ymmärrä
📍 Että et tiedä kaikkea
📍 Että on myös rauhallisia päiviä
📍 Kysyä miksi ja miksi ei
📍 Pyytää johtoa korjaamaan jokin asia.“

Jos voisit kirjoittaa listan sinulle itsestäänselvistä asioista omalla työpaikallasi, mitä ne olisivat? 

Vaikka olisitkin ollut pidempään samassa työpaikassa, on tällaiset asiat hyvä pitää mielessä ja kaikkien saatavilla. Listoja voi miettiä liittyen eri tilanteisiin, kuten etäkokouksiin, toimistossa työskentelemiseen tai joustaviin työaikoihin. 

Digitaalisen vuorovaikutuksen suhteen on pelisääntöjä hyvä miettiä luottamuksen rakentamisesta käsin, sillä se ei etänä ole aivan helppoa. Itse ajattelen, että monet sellaiset inhimilliset tekijät, kuten vaikkapa lapsen tai lemmikin vilahtaminen ruudulla etätapaamisen aikana ruudulla, ovat omiaan lisäämään emotionaalista luottamusta. Vastaavasti on tärkeää sopia, milloin pidetään video tai mikrofoni päällä ja milloin poissa, osallistutaanko keskusteluun chatissa vai puhuen jne.  

Tämähän ei toki koske vain organisaatioita, vaan myös näin yksinyrittäjänä pohdin, että vastaava lista voisi tehdä minullekin ihan hyvää 🙂 Helposti sitä kokee huonoa omaatuntoa asioista aivan turhaan. Varsinkin hiljaiset päivät ovat sellaisia, joista kannattaa nauttia, koska joinain päivinä taas hommia olisi liikaakin.
Näytä lisää

Ota yhteyttä




Haluatko tietää jostain palvelustani lisää? Jäikö jokin asia askarruttamaan mieltäsi?
Haluatko antaa kirjasta lukijapalautetta?
Tilaa uutiskirjeeni, niin pysyt ajan tasalla viimeisimmistä uutisista ja palveluista.
Tai kysy rohkeasti täyttämällä ja lähettämällä oheinen lomake, niin vastaan pian!
Minut tavoittaa myös allaolevasta sähköpostiosoitteesta tai puhelimesta.


Tilaa uutiskirje


"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lähetä viesti


"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.