”Elämä ei aina mene niin kuin sitä itse suunnittelee.
Monet elämän muutokset, kriisit ja yllättävät tilanteet
koettelevat ihmismieltä ja nostattavat pintaan
monenlaisia tunteita.
Ennen kaikkea ne haastavat tapaamme katsoa
kohti tulevaa.”
Esiintymisiä
”Sillä on väliä, minkälaisille
ajatuksille elämässään
antaa tilaa ja kuinka erilaisia
tunteita osaa kohdata ja
käsitellä.”
Seuraa somessa
Ota yhteyttä
Haluatko tietää jostain palvelustani lisää? Jäikö jokin asia askarruttamaan mieltäsi?
Haluatko antaa kirjasta lukijapalautetta?
Tilaa uutiskirjeeni, niin pysyt ajan tasalla viimeisimmistä uutisista ja palveluista.
Tai kysy rohkeasti täyttämällä ja lähettämällä oheinen lomake, niin vastaan pian!
Minut tavoittaa myös allaolevasta sähköpostiosoitteesta tai puhelimesta.
Tilaa uutiskirje
"*" näyttää pakolliset kentät
Lähetä viesti
"*" näyttää pakolliset kentät
Resilienssillämme on neurobiologinen pohja, joten siksi olen viime aikoina erityisesti kiinnostunut hermostomme säätelystä ja rauhoittamisesta. Opiskelenkin parhaillaan myös palautumisvalmentajaksi.
Hermoston itsesäätelyllä tarkoitetaan hermoston kykyä palautua takaisin tasapainon tilaan hankalissa tai haastavissa tilanteissa, tai niiden jälkeen. Eli toisin sanoen, kyse on siitä, miten nopeasti palaudumme stressaavasta tilanteesta.
Voidaan sanoa, että hermosto on kaiken kokemuksemme ytimessä. Emme voi hallita mitä ympärillämme tapahtuu, mutta havainnoimme ympäristöämme koko ajan. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka itse suhtaudumme tapahtumiin ja kuinka havaintojemme pohjalta toimimme.
Ahdistuneina tai ylivirittyneinä tapahtuu herkästi ylihengittämistä eli sananmukaisesti hengitämme liikaa, eikä aivoihin kulkeudu riittävästi happea. Tällöin harkituista päätöksistä vastaavien etuotsalohkojen sijaan aktiivisina ovat taistele-pakene-reaktiosta vastaavat aivojemme limbiset osat. Rauhallinen hengitys vastaavasti palauttaa meidät rauhalliseen tilaan, jolloin veri ja happi kulkevat paremmin aivoihimme.
Siksi yksinkertaisin keino hermoston tasapainoittamiseen on hengitys.
✔️ Hengittämällä hitaasti voit käyttää hengitystä hermoston säätelyyn ja veren happi- ja hiilidioksiditasojen tasapainottamiseen. Hengityksen optimointi auttaa aivoja toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla ja se vaikuttaa silloin itsesäätelyymme. Sen sijaan että ajattelet hengittäväsi “syvään”, kannattaa ennemminkin ajatella hengittäväsi hitaasti vatsaan.
✔️ Parhaiten optimoit hengityksen keskittymällä hengittämään nenän kautta. Hengitä sisään hitaasti laskien esimerkiksi neljään, ja pidennä uloshengitystä laskemalla samalla mielessäsi kuuteen. Voit jopa pitää muutaman sekunnin tauon ennen uutta sisäänhengitystä.
Kokeile tätä seuraavan kerran, kun huomaat olevasi ylivirittinyt. ... Näytä enemmänNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Pohdin tässä taannoin jännää ilmiötä nimeltä annoskateus. Itse koen tätä aina aika ajoin, ja kiinnostavaa siinä on mielestäni se, että voin olla omaan annokseeni kaikin puolin aivan tyytyväinen ja silti samaan aikaan katua valintaani, kun kadehdin seuralaiseni annosta. Melko ristiriitaista! 😅 No, opin tässä juuri että tällainen päätöksen katuminen ei liity niinkään itse päätökseen vaan päätöksentekoon liittyvään kokemukseemme.
💡 Tutkimukset nimittäin osoittavat, että jos teemme päätöksen kiireessä tai paineessa, kadumme sitä herkemmin, vaikka päätöksen lopputulema olisikin meille positiivinen. Eli silloin kun koemme, että teimme päätöksen liian nopeasti, tunnemme helpommin katumusta.
⚖️On myös havaittu, että jos meille annetaan useita vaihtoehtoja, meidän on vaikeampi valita. Kun taas jos vaihtoehtoja on vähemmän, on valinta usein helpompi. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa ravintolan menu. Kuinka paljon suurempaa tuskaa tuottaakaan valita annos silloin, kun menu on useita sivuja pitkä, verrattuna menuun, jossa on vain muutama vaihtoehto per ruokalaji 🙂
Yltäkylläisessä maailmassa valinnanvaikeuden tuottama harmitus saattaa siis aiheuttaa yleistä tyytymättömyyttä silloinkin kun kaikki on ihan hyvin.
Millaisia ajatuksia tämä sinussa herättää? ... Näytä enemmänNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Mielenkiintoinen pointti... Veikkaan, et tässä on paljon eroja ihmisten kesken. Toisilla vaikkapa leffa evään valinta voi viedä pitkän aikaa ja toisilla se on helppo tehtävä. Mutta, silti se toisen valinta voi tuntua paremmalta, kun oma, jossa ei ole mitään vikaa...
Ongelmatilanteissa syöksymme helposti syy-seuraus malliin, joka vie syiden etsimiseen eikä edistä yhteistyötä tai asioiden kehittymistä toivottuun suuntaan. Pikemminkin se saa meidät helposti puolustautumaan.
Ratkaisukeskeinen ajattelu suuntaa aina kohti haluttua tavoitetta, jolloin keskitymme toivottuun tilanteeseen ja toimenpiteisiin, jotka innostavat menemään eteenpäin. Siksi tavoitekierre onkin paljon tuottavampi tapa suhtautua ongelmaan.
𝘿𝙪𝙤𝙙𝙚𝙘𝙞𝙢 𝙢𝙖𝙞𝙣𝙞𝙩𝙨𝙚𝙚 𝙧𝙖𝙩𝙠𝙖𝙞𝙨𝙪𝙠𝙚𝙨𝙠𝙚𝙞𝙨𝙮𝙮𝙩𝙚𝙚𝙣 𝙠𝙚𝙨𝙠𝙞𝙩𝙩𝙮𝙫𝙖̈𝙨𝙨𝙖̈ 𝙖𝙧𝙩𝙞𝙠𝙠𝙚𝙡𝙞𝙨𝙨𝙖𝙖𝙣 𝙚𝙧𝙞𝙡𝙖𝙞𝙨𝙞𝙖 𝙖𝙟𝙖𝙩𝙩𝙚𝙡𝙪𝙣 𝙠𝙪𝙡𝙢𝙖𝙠𝙞𝙫𝙞𝙖̈:
✔️ Tulevaisuuteen suuntautuminen ja tavoitteellisuus
✔️ Voimavarojen ja toiveikkuuden nostaminen keskipisteeksi
✔️ Huomion kiinnittäminen pieniin edistysaskeliin tai liikahduksiin
✔️ Arvostaminen
✔️ Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori keskustelussa ja ajattelussa
✔️ Ongelmiin on monia vaihtoehtoisia ratkaisuja
Miten sinä suhtaudut ongelmiin ja haasteisiin? ... Näytä enemmänNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa